Tiina Piilola

Huonointa mitä olen pitkään aikaan lukenut. Ei voi muuta kuin ihmetellä, mitä kaikkea Suomessa julkaistaan ihan oikean kivijalkakustantamonkin toimesta. Tartuin kirjaan saamani vinkin perusteella, koska toivoin sen olevan jonkinlaista suomalaista chick litiä. Kirjailija on ilmeisesti pannut päähenkilöön aineksia omasta elämästään, ainakin Kalevala-aiheisen väitöskirjan teon. Alun jälleensyntyterapia ja astrologiahömpän perusteella odotin kirjalta huumoria ja leikkisää keittiöpsykologista analyysia siitä, miksi meidän naisimmeisten, ja miksei miesimmeistenkin, on niin helppo hurahtaa rajatietoon ja vaihtoehtohoitoihin. Kiinnostukseni lopahti nopeasti, kun kirjailija jatkaa luku toisensa jälkeen pitkäveteisiä, päähenkilön oman navan ympärillä pyöriviä höpinöitä. Ja lopussa mukamas löytyy uusi yhteys äidin kanssa, uskottomuudesta epäilty aviomies onkin suunnitellut romanttista hääpäiväyllätystä ja teini-ikäinen tytär innostuu sämpylöiden leipomisesta. Ei naurattanut yhtään, harmitti vain, kun tuli tällaiseen tuhlattua aikaa.… (más)