Kari Eloranta

Odotukset olivat ehkä väärät, mutta teos olisi toiminut paremmin pienillä, intiimeillä sisäpiirin kertomuksilla. Nyt valokuvien tukena ollut teksti poukkoili lyhyestä historiallisesta katsauksesta matkapäiväkirjan tajunnanvirtamaisiin aatoksiin ja tieteelliseen tekstiin. Sinne tänne oli ripoteltu pieniä murusia, joista olisi toivonut suurempaa tarinaa: esimerkiksi pommituksen jälkeisen metalliromun keräys ja kierrätys tai vaikka avustussäkkien monimuotoinen uudelleenkäyttö tai että kuvien ihmiset olisivat saaneet tarinat. Muuten kuvat kyllä tukivat hyvin jaoteltuja teemoja: islam, nälänhätä, suolanhuuhdonta, orjakauppa... Lisäksi niin tekstistä kuin valokuvistakin välittyy arvostus ja rakkaus afrikkalaisuutta kohtaan ilman sentimentaalisuutta tai arvoasetelmia.… (más)