Giovanna si ritrova in casa un uomo molto anziano che ha completamente perso la memoria. Cercando di ricostruire la sua identità, Giovanna scopre piano piano che lei stessa ha smarrito il ricordo dei propri sentimenti e delle proprie passioni. (fonte: Wikipedia)

Giovanna si ritrova in casa un uomo molto anziano che ha completamente perso la memoria. Cercando di ricostruire la sua identità, Giovanna scopre piano piano che lei stessa ha smarrito il ricordo dei propri sentimenti e delle proprie passioni. (fonte: Wikipedia)

Il film del congedo di Massimo Girotti, scomparso a 84 anni durante la sua lavorazione. Un racconto dipanato con garbo dal regista italo-turco Ozpetek attorno al rapporto di una giovane donna alle prese con le scelte dell'oggi e del domani con un anziano ebreo superstite della razzia del Ghetto di Roma e dei campi nazisti, alle prese col proprio tormentato passato segnato dal pregiudizio. L'anziano ebreo ritroverà la memoria, ma è soprattutto la giovane donna a riaversi, alla fine, e a ritrovare il senso profondo della propria vita. Premiato con quattro Nastri d'Argento.

Giovannan ja Filippon avioliitto on väljähtänyt arjen paineissa. Joskus toisiaan kiihkeästi rakastanut pari on unohtanut läheisyyden ja hetkeen pysähtymisen tärkeyden. Eräänä iltana aviopari löytää kadulta vanhan miehen, joka harhailee eksyneen näköisenä ja hokee vain yhtä sanaa "Simone". Vanhaa miestä ei tunnu kukaan kaipaavan, eikä poliisikaan osaa auttaa, sillä henkilöpapereita miehellä ei ole. Pariskunta ottaa vanhukseen asuntoonsa siksi aikaa kun miehelle yritetään löytää koti ja henkilöllisyys.

Eräänä iltana Giovanna huomaa keittiön ikkunasta ulos katsoessaan komean nuoren miehen vastapäisen talon asunnossa. Pian hän jää iltaisin pimeässä katsomaan miehen kiihkeää rakkauselämää polttaessaan iltasavukkeen - ja kuin varkain ihastuu mieheen. Muistamaton vanha mies vaikuttaa flegmaatisuudessaan huomioivan asioita ympärillään ja aavistelee perheessä ongelmia. Hän tunnistaa Giovannassa oman surunsa ja alkaa hiljalleen paljastaa myös omaa menneisyyttään. Samalla kun Giovanna etsii vanhuksen historiaa, hän etsii itseään ja koettaa löytää merkitystä omaan elämäänsä.

Elokuva on sekä katkeransuloinen rakkaustarina kielletyistä rakkauksista että tarina muistamisesta ja muistoista, vaikeista salaisuuksista, tekemättömistä teoista. Elokuvassa musiikilla on tärkeä merkitys ja se luo kohtauksiin omaa taikaansa.

Ohjaaja, turkkilais-italialainen Ferzan Özpetek (synt. 1959) on taitava ja persoonallinen ohjaaja, jonka käden jälki on tunnistettavaa. Maailman maineeseen Özpetek pääsi elokuvallaan Hamam - turkkilainen kylpylä. Katseet ikkunassa on monilla eri filmijuhlilla palkittu elokuva. Sisällöllisesti ja visuaalisesti vaikuttava Katseet ikkunassa on minulle yksi 200-luvun koskettavimmista elokuvista ( )