Ihmislajin synty on seurausta yhden kehitysvaiheen ennenn kem tt m st korostumisesta, jossa t ysikasvuiseen j i yliannos lapsuudesta periytyvi puolustusmekanismeja. Tahdon, j rjen, pelon ja h pe n kaltaiset mekanismit auttoivat aikuiset yksil t selvi m n hengiss vaikeissa olosuhteissa. S ilymisen hintana oli kuitenkin yksin isyys ja ihmiselle luonteenomainen ja hyvin humaanilta n ytt v kommunikaation, yhteyden etsimisen ja ymm rt misen kaipuu. Ihmislajin syntyyn vaikutti vuosimiljoonien ik inen ihmissukuisten geneettinen poikkeavuus, joka alkoi muuttua vallitsevaksi piirteeksi noin 100 000 vuotta sitten. Geenivirhe teki ihmisest luontoon sopeutumattoman ja psyykkisesti keskenkasvuisen olennon, joka etsii jatkuvasti syit omalle ep tietoisuudelleen. Tieto ihmisen muinaisista lajityypillisist juurista h visi ajan saatossa ja muuttui myytiksi. Sivilisaatiot rakensivat ihmiskeskeiset kulttuurinsa myyttien kirjaimellisten tulkintojen pohjalle. Teos haastaa vakiintuneet ihmisk sitykset v itt ess n, ett kulttuurimme ei olekaan v hitt isen kehittymisen tulos, vaan yhden perinn llisen ominaisuuden seuraus. Sen keskeisi k sitteit ovat aikuisuus, keskenkasvuisuus, inhimillisyys, tahto, j rki, mieli, minuus, tietoisuus ja tajunta. Kirja perustuu olemassa olevien l yt jen ja n kemysten uudelleentulkintaan. Asiat on pyritty esitt m n niin, ettei niiden ymm rt miseen tarvita tieteellist oppineisuutta.